Käsitteiden kertaus

Tukeakseni omaa ja teidänkin opiskelua uskonnon kokeeseen, kertaan vielä käsitteet lyhyesti blogiimme!

Ane=lievitys, keskiajalla sai ostettua paikan taivaaseen tai pyhittää syntinsä, kunhan maksoi tai uhrasi. Poistui reformaation jälkeen

Anglikaaninen kirkko= yksi protestanttisista kirkoista, syntyi 1500- luvulla. Anglikaaninen kirkko on monella tapaa lähellä Katolista; korostaa liturgiaa, sakramenttejä ja piispan asemaa. Myös kirkkorakennus muistuttaa Katolista.

Augustinos=Läntisen kirkon merkittävä kirkkoisä, loi skolastiikan(=teologian+filosofia) , korosti armon olevan pelastuksen edellitys

Bysantti= Itä-Rooma, joka säilyi Länsi-Rooman romahdettua 400-luvulla

Jean Calvin= Ranskassa syntynyt reformoidun kirkon jatkoperustaja

Ekumenia=Kristillisten kirkkojen yhteistyö, alkoi Edinburghista 1910.

Filoque-kiista=Uskontunnustukseen tehty "ja Pojasta"- lisäys, jonka seurauksena itä ja länsi tulkitsevat kolminaisuusopin eri tavoin

Gnostilaisuus=itäisen Välimeren piirin ajanlaskun ensimmäisten vuosisatojen filosofis-uskonnollinen suuntaus,jonka mukaan todellisuus koostui hengestä ja aineesta; ihmisen päämääränä aineellisen maailman ja oman ruumiinsa vapauttaminen kahleista, mikä oli mahdollista gnosiksen eli pelastavan tiedon avulla; suuntaus vaikutti vahvasti möys kristinuskon sisällä ja esimerkiksi gnostilaiskristityt pitivät Jeesusta pelastavan tiedon tuojana

Harhaoppisuus=vahvisteusta opista poikkeava, henkilö tai yhteisö voidaan tuomita harhaoppiseksi, jos hänen uskonsa tai sen tulkinta poikkeaa yleisesti hyväksytystä ja vahvistetusta opista

Inkvisitio= Paavin perustama tuomioistuin, jonka toiminta alkoi 1200-luvun alussa; tarkoituksena saada harhaoppiset palaamaan takaisin katolisen kirkon yhteyteen

Jesuiitat= roomalais-katolinen säätykunta, joka tuli tunnetuksi hengellisistä harjoituksista, hyvästä koulutuksesta, ja kurillisuudesta; tavoitteena ehdoton uskollisuus paavia kohtaan. Perustaja Ignatius Loyola

Katekismus= Opetustarkoistusta varten laadittu kirjanen, joka sisältää kristinuskon keskeiset opit

Katolinen kirkko=roomalais-katolinen krikko, joka on kristikunnan suurin. Katolinen kirkko katsoo edustavansa alkuperäistä, perinteeltään rikkoutumatonta kirkkoa ajanlaskun alkuun asti ja muiden kirkkojen olevan siitä eronneita.

Katolinen reaktio=katolisen kirkon reformaatio; kutsuttiin aikaisemmin vastauskonpuhdistukseksi. Katolinen reaktio syntyi vastustamaan uudistuksia ja sen päämääränä oli suojella kirkon oppia ja uudistaa sen keskiajalla syntyneitä rakenteita.

Kesaropapismi=valtion ja kirkon suhteet järjestettyi niin, että keisarilla tai valtakunnan hallitsijalla on myös kirkollista valtaa

Kirkolliskokous=kirkon ylin hallitsijamuoto, joka päättää kirkon opista.

Konstantinolainen käänne=keisari Konsantinus Suuri alkoi suosia kristinuskoa vuonna 313. Seurauksena mm. sunnuntain vapaapäiviksi ja kirkon vaurastuminen sekä maallistuminen. Kristityille uskonnonvapaus

Martin Luther= Uskonpuhdistaja, Luterilaisen kirkon perustaja. Teki raamattu-löydön ja naulasi teesit anekauppaa vastaan, käänsi Raamatun saksan kielelle ja loi kristinuskon pääkohdat katekismukseen. (Iso ja pieni katekismus)

Luterilainen kirkko= yksi protestanttisista kirkoista, synt. 1500-luvulla Martti Lutherin perustamana. Korostaa muoto- ja sisältöperiaatetta

Muotoperiaate= Lutherin luoma sääntö Luterilaisessa kirkkokunnassa " Raamattu uskon ja elämän ylin auktoriteetti"

Ortodoksinen kirkko=Idän ja Lännen kirkkojen erosta 1054 syntynyt Idän kirkko. Pyhä henki vain Isästä. n.270 miljoonaa jäsentä.

Paavi= Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies

Pietismi=Saksassa luterilaisen kirkon piirissä 1700- luvulla syntynyt uudistusliike, jossa korostettiin henkilökohtaista hurskautta ja uskon toteuttamista käytännössä. Korosti uskonvapautta

Puhdasoppisuus=Alkoi luterilaisessa kirkossa 1600-luvulla. Sen aikana edellisellä vuosisadalla puhdistettu usko pyrittiin pitämään vieraista vaikutteista puhtaana. (Uskonpuhdistuksen aikana syntyneet tunnustuskirjat koottiin yhteen Sovinnonkirjaksi ja ajateltiin, että vain luterilaiset tunnustuskirjat ovat oikeassa, kaikkien muiden kirkkokuntien väärässä) Puhdasoppisuuden aikana protestanttisen kirkon ihanteet ja normit vakiintuivat monissa maissa, sekä yksityiselämään, että yhteiskunnan lainsäädäntöön.

Reformaatio=1500-luvulla Martti Lutherin toiminnan myötä syntynyt liikehdintä, jonka seurauksena katolisesta kirkosta irtautui uusia kirkkokuntia, uskonpuhdistus.

Regimentti oppi= Hengellinen ja maallinen oppi erillään "Jumalan oikea ja vasen käsi"

Ristiretket=uskonsodat, Paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla.

Skolastiikka= Augustinon luoma oppiaine joka yhdisti teologian ja filosofian

Sisältöperiaate=Lutherin luoma, luterilaisen kirkon oppi "pelastus yksin armosta,yksin uskosta ja yksin kristuksen sovitustyön tähden"

Transsubstantiaatio=1200-luvulla kehitetty oppi ehtoollisaineidn muuttumisesta Kristuksen ruumiiksi ja vereksi siunaamisen yhteydessä

Uskonsodat=Uskonnollinen sota, johon ostallistutaan oman uskonnon puolustamiseksi tai levittämiseksi;esim.
Saksan 30-vuotinen sota tai ristiretket

Valistus=1700-luvun eurooppalainen aatesuunta, joka korosti sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksinlönvapautta

Vapaat suunnat=anglikaanisen ja reformoitujen kirkkojen pohjalta 1700-1800-luvulla syntyneitä protestanttisia kirkkotja

Kun paavi kuolee...

Jos paavi on kuollut kopautetaan häntä otsaan pienellä hopeavasaralla ja kutsutaan kolme kertaa omalla nimellään. Paavi on kuollut jos hän ei reagoi tähän toimintaan. Tämän jälkeen  paavin sormus otetaan pois ja murskataan. Hautajaiset vieteään aina Pietarin kirkossa. Kuolleen paavin arkkua pidetään AUKI esillä kolme päivää, hyvä toive on siis ettei kuolema satu helteisille kesäpäiville. 

Seurauksena tarvitaan uusi paavi: 

1. Kardinaalit kutsutaan koolle Vatikaaniin , muodostavat kardinaalikollegion, joka valitsee paavin konklaaviksi kutsutussa valintakokouksessa.

2. Konklaavin aikana kaardinaalit eristetään ulkomaailmasta( esim. Lehtiä ei saa lukea ja radiot sekä televisiot viedään pois) 

3. Vain alle 80-vuotiaat kardinaalit saavat osallistua paavinvaaliin. 

4. Paavia valitaan niin kauan, kunnes ehdokas saa tarpeeksi ääniä kardinaaleilta. 

5. Paavin valittua , kappelista purppuaa valkoista savua. 

6. Uusi paavi saa valita itselleen nimen, ja hän esitellään kansalle( Paavi tekee tervehdyksen ja siunauksen) 

Lähteenä käytetty HS kuukausiliite 2004

Se on moro! 

-Haisulit 

Uskonnon tärkeitä vuosilukuja kakkoskurssilta, opi ja kertaa!

Haluamme koota kaikki tähänasti uskonnon kakkoskurssilla käsitellyt vuosiluvut yhdeksi listaksi, joten myös sinunkin on helppo vain avata blogimme yksi sivu ja nähdä samalla silmäyksellä kaikki vähänkin tärkeämmät vuosiluvut, ja niitähän riittää.... Let's go! 

Kirkkohistorian perusjako

Vanha aika ennen 400 lukua

Keskiaika n.400-1500

Uusi aika n.1500-1900

Uusin aika n. 1900-

Valtakunnalliset vainot 250-311

v.395 Rooma jakautui kahtia, Länsi-rooma ja Itä-Rooma eli Bysantti

v.476 Germanien hyökkäys, Rooma hajosi useiksi pieniksi germaanivaltioiksi

 

v.1054 Kirkonkiroukset, kirkkojen ero: Lännen katolinen ja Idän ortodoksinen kirkko 

v.1453 Turkinsukuiset osmanit valloittivat konstantinopolin 

v.1965 Pannaan julistukset purettiin Varikaanin toisen kirkolliskokouksen yhteydessä 

Varhaiskeskiaika 400-700

Sydänkeskiaika 800 - 1200

Myöhäiskeskiaika 1300-1500 

1300 luvulta alkoi Renesanssi aika 

Martin Luther (1483-1546) 

(Lutheriin liittyviä vuosilukuja on edellisissä, en kirjaa ylös niitä enää tähän postaukseen) 

Augsburgin valtiopäivien 1529 jälkeen sotilasliitto suojelemaan uutta kirkkoa 

Kuningas Henrik 7. Julistautui kirkon pääksi v.1534

1562: 39 artiklaa: oppi kiteytettiin 

Jesuiittaveljestö perustettiin vuonna 1534

Trenton kirkolliskokous 1545-1563

Puhdasoppisuus,pietismi ja valistus 1600-1700

Tässä oli siis "muutamat" vuosiluvut siitä aineistosta, mitä tähän asti olemme käyneet! :) pelkät vuosiluvut eivät silti kerro kaikkea, joten jotta oppi menisi perille, valitse vuosiluku ja lue syvempää tekstiä siitä, miksi luku on jollakin osin tärkeä uskonnossamme! 

Mielenkiintoista eikö! ;) 

<3: Haisulit 

PROTESTANTTISET KIRKOT

Protestanttiset kirkot

Heippa kaikki! Ajattelimme kertoa teille hieman protestanttisista kirkoista eli luterilaisesta kirkosta, reformoiduista kirkoista ja anglikaanisesta kirkosta.

Protestanttiset kirkothan tarkoittavat sitä, että kirkot ovat eronneet 1500-luvulla katolisesta kirkosta. Ja tämä johtui erityisesti kiistoista paavin asemasta ja pelastusopista. Ihmiset ajattelivat, että paavilla oli liikaa valtaa ja aneilla, sekä muilla lukuisilla naurettavilla keinoilla ei tarvinnut ostaa paikkaa taivaseen vaan sen sai ihan ilmaiseksi vain uskomalla Jumalaan.

Näillä protestanttisilla kirkoilla on paljon eroavaisuuksia, mutta muutamia yhdistäviäkin tekijöitä. Kaikilla sakramentteina toimii kaste ja ehtoollinen, sekä uskotaan, että usko on henkilökohtaista ja sillä ei ole väliä rukoiletko viidesti päivässä vai et ollenkaan, sillä uskosi on silti samanarvoista. Yksi yhtäläisyys on vielä jonka haluaisimme nostaa esille; Raamatussa ei korosteta paavin valtaa. Raamatussa korostetaan Jumalan valtaa.

Nyt kerromme hieman näiden protestanttisten kirkkojen yleispiirteitä:

Luterilainen kirkko

Luterilaisen kirkon perustaja on Martti/Martin Luther. Jäseniä on n 65 miljonaa ja luterilaisia on pääasiassa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa, Pohjois-Saksa, Kanada ja Baltian maissa heitä esiintyy myös runsaasti. Muuttoliikkeen myötä he koristavat myös Yhdysvaltoja. Luterilaisen kirkon kirkkorakennuksesta löytyy alttari. Kirkko on myös hyvin korkea rakennus, joka kapenee kun korkeammalle mennään. Se on ns. "välimuoto" koristeluissa. Se ei ole koristeillisin niin kuin katolisessa kirkossa, mutta se ei myöskään ole tyhjä ja karkea kuten ortodoksisessa kirkossa. Luterilaiseen kirkkoon kuuluu muotoperiaate ja sisältöperiaate.  Nämä ovat molemmat Lutherin ajatuksia ja muotoperiaate menee näin: Raamattu on uskon ja elämän auktoriteetti, ja sisältöperiaate taas näin: Pelastus yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen sovitustyöntähden. Sitten on vielä kahden regimentin oppi, joka kuulostaa korviimme hyvin viisaalta; hengellinen ja maallinen valta on pidettävä erillään.

Reformoidut kirkot

Reformoitujen kirkkojen perustajat taas ovat Ulrich Zwingli ja Jean Calvin. Reformoiduissa kirkoissa jäseniä taas on hieman enemmän eli n. 75 miljonaa. Levinneisyys on Pohjois-Amerikassa, Alankomaissa, Ranskassa, Englannissa, Skotlannissa ja Sveitsissä muunmuassa. Kirkkorakennus taas on hyvin koruton ja pelkistetty. Sieltä ei myöskään löydy alttaria ja se on täysin valkoinen. Reformoidussa kirkossa on käytössä predestinaatio-oppi, joka on hallintomalli, jssa Jumala on jo etukäteen valinnut ne ketkä pelastuvat ja ne ketkä eivät pelastu. Heillä on myös teokratia eli valtiomuoto, joka tarkoittaa sitä, että valtiota johdetaan Jumalan lakien mukaan. Ja Reformoidut on siksi monikossa, koska Sveitsin reformaation pohjalta syntyi useita kirkkoja, ja tämä on niiden yhteisnimitys.

Anglikaaninen kirkko

Anglikaanisen kirkon perustaja oli Henrik VIII eli seitsemäs. Tässä jäseniä on n. 70 miljoonaa ja heitä löytää suurelta sin Englannista ja sen entisistä siirtomaista. Kirkkorakennus anglikaanisessa kirkossa on hyvin koristeellinen niin kuin katolisessakin kirkossa. Anglikaanisella kirkolla on hengellinen johtaja, joka on Canterburyn arkkipiispa. Nykyinen arkkipiispahan on Justin Welby ja hän on englannin kirkon tärkein johtaja ja esiintyy suuressa roolissa. Anglikaanisessa kirkossa on korkeakirkollisuus ja matalakirkollisuus. Korkeakirkollisuus tarkoittaa sitä, että korostetaan liturgiaa, sakramenttejä ja piispan asemaa ja sekin on yhtäläisyys joka löytyy katolisesta kirkosta. Matalakirkollisuus tarkoittaa taas sitä, että painotetaan pelastustietoisuutta, predestionaatiota ja itsekuria. Siinä myös pidetään viihdettä ja maallisia huveja vahingollisena. Se myötäilee reformoitua puritanismia. Anglikaanisessa kirkossa suhtaudutaan myös hyvin avoimesti kaikkeen, josta kertoo avarakirkollisuus.


Toivottavasti saitte selkeän kattauksen protestanttisista kirkoista!!
-Haisulit

VASTAUSKONPUHDISTUS ja JESUIITAT

Katolinen kirkko aloitti vastauskonpuhdistuksen (eli katolisen reformaation) 1500-1600-luvuilla protestanttisen uskonpuhdistuksen tuhoamiseksi. 

Reformaation yhteydessä katolinen kirkko sai paljon krittiikkiä toiminnastaan ja reformaatorit vaativat katolisen kirkon uudistamista. Katolisen kirkon oli ryhdyttävä toimiin ja he päättivät järjestää Trenton kirkolliskokouksen vuonna 1545 protestanttisten ja katolisen kirkon jälleen yhdistämiseksi. Protestanttiset kirkot kuitenkin kieltäytyivät osallistumasta, koska heille ei annettu äänioikeutta. Niin Trenton kirkolliskokouksessa päädyttiin uudistamaan vain katolista kirkkoa. Kirkolliskokous kesti vuoteen 1563 asti.

Katolinen kirkko teki monia uudistuksia ja päätöksiä kirkolliskokouksessa hillitäkseen kirkon kritiikkiä. Epäkohtia korjattiin kovalla kädellä ja esimerkiksi anekauppa poistettiin kokonaan. Papiston koulutukseen alettiin myös kiinnittää enemmän huomiota ja heiltä vaadittiin selibattiilupaus. Sakramenttien määräksi vakiintui seitsemän. Latinankielinen raamattu Vulgata ja traditio nousivat opin perustaksi. Myös oppi pelastuksesta ja kiirastulesta nousivat voimaan. Protestantit julistettiin harhaoppisiksi. Kiellettyjen kirjojen lista Index.

JESUIITAT

Espanjalainen upseeri Ignatus Loyola perusti jesuiittaveljestön, joka oli kuuliaisuuten perustuva järjestö. Se koostui korkeasti koulutetuista miehistä, jotka toimivat kansan keskuudessa ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan ja hallintoon sen sisältä käsin. Jesuiitoilla oli paljon valtaa ja Trenton kirkolliskokouksessa he toimeenpanivat tehokkaasti uudistuksia. Jesuiittaveljestön tärkein tehtävä oli taistella protestanttisuutta vastaan ja he olivat ehdottoman kuuliaisia paaville ja katoliselle kirkolle. Jesuiitat valvoivat esimerkiksi inkvisiota. Jesuiittojen tekemä moraalisesti arvelluttava tiedustelutyö herätti hyvin suuria ennakkoluuloja ja tahrasivat osittain veljestön mainetta.

Jesuiitat kasvattivat ja kouluttivat erityisesti ylimystön nuorisoa, antoivat sielunhoitoa ja tekivät lähetystyötä ympäri maailmaa esimerkiksi Intiaan ja  Kiinaan. Jesuiitat pitivät tärkeimpänä "aseenaan" korkeaa koulutusta.

Nykyään Jesuiittajärjestö on moderni ja hyvin koulutettu järjestö.

-Haisulit

Martti Lutherin elämä kuvina, katso ja opi

Piirsimme tunnilla 9 kuvan sarjan Martti Lutherin elämästä, tunnista Martin elmän käännekohtia! Keksitkö jotain Lutherin elämästä, mitä kuvissa ei kerrottu? 

<3: Haisulit 

Luostarilaitoksen synty

Luostareista pyörii mielessä monia kysymyksiä; miksi ja miten niitä on olemassa, miten ja miksi sinne päädytään, mitä siellä tehdään tai ylipäätään mikä on idea koko luostareilla? Kuulostaako järkevältä luovuttaa kaikki omaisuus, sanoa jäähyväiset jokaiselle ihmissuhteelle ja elää tunnuslauseen mukaisesti (lännen luostari) "rukoile ja tee töitä"  ?

Luostari on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään. Miespuolisia luostarin pysyviä asukkaita kutsutaan yleensä munkeiksi a naispuolisia nunniksi. Munkiksi tai nunnaksi tuleminen on suuri asia erityisesti luostaritoimintaa harjoittavissa kristillisissä kirkoissa ja vaatii sitoutumista. ( Wikipedia)

Lähdetään liikkeelle sieltä, mistä kaikki on alkanut:


Egyptistä

200-luvulla eräät kristityt anakoreetit=pois vetäytyneet=erakot ymmärsivät Raamatun kehotuksen maailmasta luopumiseen siten, että ihmsten tuli vetäytyä sivistyneestä maailmasta kauas autiomaahan elämään yksin ilman mitään. Tunnetuin heistä oli Antonios niminen mies joka luopui omaisuudestaan ja erakoitui autiomaahan, mutta myös muut vielä itseään etsivää ihmistä kaipasivat opastajaa, ja liittyivät Antonioksen seuraan. Löytyi myös paljon muita johtajahahmoja joiden ympärille kertyi ihmisiä, ja pikkuhiljaa alkoi muodostua monia erakkokuntia.

Ensimmäisen luostarin perusti Pakomios, edelleen Egyptissä, mutta vuonna 320.  Munkkien tuli olla kuuliaita luostarin johdolle ja päiväohjelma jakautui ruumiilliseen työhön ja hartaudenharjoitukseen, nämä piirteet korostuu myös myöhemmässä luostarielämässä. Pakomioksen luostarielämä voitti askeettisen erakkoelämän ja luostariliike levisi Egyptistä Vähään-Aasiaan asti.

Noin vuosina 330-379 Basileos suuri kehitti idän luostariliikettä; Basileoksen luostarisääntöihin kuului myös ehdoton kuuliaisuus esimiehelle. Luostareissa määriteltiin jokaiselle yksityiskohtainen päiväohjelma ja vastoin monia edeltäjiä, Basileos suhtautui myönteisesti kirkkoon, joten luostarit olivat hyvinkin paljon yhteydessä kirkon toimiin.

Lännessä luostariliikettä vallitsi Benedictus Nursialainen n. vuonna 480-550. Pyhänä miehenä pidetyn Benedictuksen ympärille kerääntyi monia oppilaita, jotka hän järjesti 12 pieneksi luostariyhteisöksi. Johtajana Benedictus oli todella ankara ja häntä jopa epäonnistuneesti yritettiin myrkyttää. 530 Benedictus perusti Monte Cassinoon luostarin, jota johti kuolemaansa asti. Johtajana toimi apotti, ja luostariin pääsi vasta koeajan jälkeen. Luostarissa tuli elää nuhteettomasti ja ilman omaisuutta. Luostarissa vietettiiin säännöllistä, rukouksen työn ja opiskelun rytmittämää elämää. Tunnuslauseena Benediktisiiviselle luostarille olikin "Rukoile ja tee työtä"

Luostarilaitoksilla on edelleen kannattajia, ja samoja piirteitä löytyy vuodesta toiseen:
http://www.studio55.fi/matkailu/article/nunna-kertoo--tallaisia-saantoja-luostarissa-noudatetaan/129962

-Haisulit